Työsuunnitelma
1. Teosmyynnin edistäminen

Teosten laitto myyntiin on aina ollut kitkaista. Lisäksi tähän asti myyntiä ei ole koskaan ollut varsinaisissa myyntitapahtumissa tai lainaamossa, ei teosvälityksissä eikä myyjäisissä. Sen sijaan näyttelyistä on myyty joskus tai verkkosivuilla esillä olevia teoksia on kysytty ja ostettu. Jokin ei siis toimi siinä, miten myynnin tavallisesti oletetaan hoituvan. Teokset eivät ehkä ole sillä lailla visuaalisia — kenties se, mikä herättää kiinnostuksen tämäntyyppisiin teoksiin, on jotain muuta kuin vaitelias kuva suuren tarjonnan keskellä. Kun teosten idea ja kokonaisuus on esillä, sivuvaikutuksena saattaa olla myyntiä.

Tarjolla olevissa myyntimahdollisuuksissa puitteet on usein ajateltu varsin valmiiksi. Standardointi on epäilemättä avuksi, kun organisoidaan suuria teos- ja datavirtoja, mutta taustalla oleva mielikuva myytävästä teoksesta kuin sopisi paremmin jonkun muun teoksiin. Neulansilmiä ja pullonkauloja on muutenkin, mitä käytäntöön tulee. Esim taidelainaamossa saa olla tarjolla kolme pientä parin vuoden sisällä tehtyä teosta, vaikka pieni outlet vanhemmista töistä ei olisi pahitteeksi. Eiväthän ne koskaan ole olleet myynnissä. Lainaamo ei myöskään ole verkkokauppa ja se toimii paikallisesti. Työt ovat fyysisesti taidelainaamon tiloissa ja kiinnostuneet ostajat hakevat ne sieltä, jos löytävät verkosta tämän ei kovin esillä olevan väylän. Taikosta taas ammattitaiteilijat näyttävät lähtevän. Tulppana on mm taiteilijalta vaadittu loputon työmäärä ja jatkuvasti muuttuvat säännöt. Teos- ja taiteilijakuvausten, lukemattomien tekstien pitää olla tietynlaisia ja “mahdollisimman kattavia heti alkuun”. Sivustolle pääsy riippuu tästä, tosin ensi viikolla vaaditaan muuta. Jatkossa näkyvyys vaatii jatkuvaa uusien teosten syöttämistä. Sivuston hakutoiminnoissa ja markkinoinnissa suositaan kuitenkin kapeaa skaalaa – esimerkiksi teoksia suosittelevan Artzie-taideoppaan kautta en ole löytänyt itseäni kiinnostavia teoksia, vaikka niitäkin valikoimassa on.

Paras vaihtoehto olisi julkisen tahon ylläpitämä toimiva ja näkyvä verkkokauppa vaikkapa Suomen taiteilijaseuran liittojen taiteilijoille. Sen puuttuessa toiseksi parasta on kokeilla useampia kanavia, kuten omaa verkkokauppaa ja teoksia yleisissä verkkokaupoissa sekä taidelainaamossa. Muitakin on, kuten Facebookin Marketplace ja Instagram-kauppa. Käytännöllisintä on aluksi tehdä oma verkkokauppa, vähintäänkin koekäyttää tätä vaihtoehtoa, kun sattumoisin punon mielelläni koodia. Voi seurata mikä toimii ja korjata, jos on tarvetta. Oheen voi yhdistää 3D-näyttelyä tai tapahtumia.
Oman verkkokaupan haittana on tietysti se, että yksittäisten taiteilijoiden verkkosivuilla on yleensä hipihiljaisia. Tässä suhteessa on tarkoitus investoida näkyvyyteen sen verran kuin parista työstä menisi myyntiprovisiota, jos ne myytäisi muualla. Testaan samalla, onko facebook-, instagram- ja muulla mainonnalla vaikutusta myyntiin tai sivuston kävijämääriin. Pienilläkin summilla näkee maksaako se vaivan. Uskoa ovat jossain määrin vahvistaneet myös verkkomyynnin webinaarit — ehkä tätä voi oppia. Tämäntyyppinen joka tapauksessa sopii paremmin kuin vaikkapa omat mainospostaukset somessa, niitä kun lisäksi näytetään fiideissä heikosti.

2 – Sanamuotoisen luonnosmateriaalin työstö

Kuvallisuuden rinnalla tärkeä rooli on tekstimuotoisella luonnoksella. Minulla on raakatekstiä ja ituja, joista on hyvä aika tislata esiin käyttökelpoista ainesta. Verkkokaupan tekstien ohella aineksesta voi siilautua pohjaa lehtiartikkeleihin, teoksiin ja kaunokirjalliseen aineistoon. Tai taidetietokirjaideoita, joita voi työstää tarjottavaan muotoon.
Tekstiluonnosten parissa työskentely sopii joulunaikaan, joka on pysähtynyttä ellei tyhjiötä, koska en ole viettänyt joulua 30 vuoteen. Lisäksi kirjoittaminen on tutumpaa kuin myynti, olen kirjoittanut lehtiin runsaat sata artikkelia. Pyrin löytämään yleisesti kiinnostavaa kulmaa ja tekemään helposti lähestyttävää tekstiä kuvataiteen aiheista. Lehtiartikkeleita onkin sanottu kiinnostaviksi ja sujuviksi.

— Kolmessa kuukaudessa pääsee hyvään alkuun. Näillä kaikilla on vaikutusta myös pidemmällä tähtäimellä. Hyvässä lykyssä saattaa löytyä käypä tapa toimia. Jos myyntiin löytyy sopiva toimintamalli, sillä on merkitystä paljonkin. Luonnostekstin parissa oleskelu on muutenkin aktivoivaa.

Olen reunamien soraääni. Ulkoilutan ajatuksia rannoilla ja pientareilla – vuoden verran olen tehnyt poiskuluvia, väliaikaisia teoksia paikkoihin joissa niitä ei odoteta. Ajoittain innostun määrästä, se kun johtaa laatuun. Kvantitatiivisia kiksejä ovat olleet runsaat sata jalkaa, jotka inventoin asunnostani tai sata kiloa kirjoittamiani päiväkirjoja. Teoksia on sanottu hyväntuulisiksi ja mieleenjääviksi. Kuulemma niissä tapaa olla jokin juju.

Olen reunamien soraääni. Teoksia on sanottu hyväntuulisiksi ja mieleenjääviksi. Kuulemma niissä tapaa olla jokin juju. Usein innostun vähemmän arvostetuista ilmiöistä, kuten määrästä — ilman sitä ei ole laatua. Kvantitatiivisia kiksejä ovat olleet esimerkiksi sata jalkaa, jotka inventoin asunnostani tai sata kiloa kirjoittamiani päiväkirjoja. Määräpuolelta voi mainita myös runsaat sata näyttelyä 17 maassa ja 50 paikkakunnalla.

Olen reunamien soraääni. Teoksia on sanottu hyväntuulisiksi ja mieleenjääviksi. Kuulemma niissä tapaa olla jokin juju. Usein innostun vähemmän arvostetuista ilmiöistä, kuten määrästä. Laatu, katsos laatu. Määrä on kuitenkin laatua ja sisältöä. Esimerkiksi runsaat sata jalkaa, jotka inventoin asunnostani tai sata kiloa kirjoittamiani päiväkirjoja.

Olen särmä soraääni keskikaupungin reunamilta. Olen opiskellut Lahden taideinstituutissa, Lapin yliopistossa ja Porin taidekoulussa. Näyttelyitä on toisinaan ollut kuuroina. Viime aikoina olen etsinyt näyttelytilojen ulkopuolisia muotoja taiteelle, kuten tekstiteokset tai guassigraffiti kadulla ja kivikoissa.

Haluan edistää taiteilijoiden näkyvyyttä, näyttelymahdollisuuksia kuten yhteisnäyttelyitä ja työtiloja. Keskustelua seuran yhteisistä asioista on varaa virkistää ja saada jäsenistöä enemmän mukaan.

Olen ollut Tampereen Taiteilijaseuran johtokunnassa pariin otteeseen. Olen ollut myös näyttely- ja muissa työryhmissä. Aiemmin olen ollut Viitapiirin hallituksessa sekä varapuheenjohtajana ja tapahtumien tuottamisessa, kuten Nuori runo -festivaalien järjestysryhmässä, Runopihan runotiskillä ja järjestäjänä.
Olen myös käynyt useita kirjoittajakouluja ja opiskellut taidehistoriaa. Lehtiartikkeleita toistasataa, minua kiinnostaa yleisesti kiinnostavien kulmien esiintuonti taiteesta. Lähes kymmenen vuotta olin tiiviisti Täydellisen ympyrän toimituksessa ja taitossa silloin, kun se ilmestyi säännöllisesti.

Mieluusti soittaisin didgeridoota paremmin. Pidän kiipeilystä ja kurarapakoista, myös höyryvetureista ja kävelemisestä. Opettelen kuulemma outoja kieliä.
Jossakin välissä olin suosittu juhlapuhuja, vaikkei uskoisi. Olen käytettävissä TTS:n hallitukseen.