<


.

-->

Työsuunnitelma

Ajankohta
Kesä 2024, aloitus hyvissä ajoin ennen Taidevaltakunta-näyttelyn alkua ja jatkoa sen aikana. Suomen kuvataiteen päivän 10.7. tienoolla myös.

Paikka
Kauppatori, näyttelytilojen lähiseudut.
Pari keskeistä paikkaa Hämeenlinnassa, ne joissa ihmiset liikkuvat.
– Mahdollisesti ranta taidemuseon lähellä.

Kustannukset
Materiaalit 200
– sapluunamuovi, värit, telat ym – osittain jo hankittuna
Varoituskartiot tms 100 – ehkä lainattavissa
Muuta 400
– Aurinkovarjo, kärryt, pressu, seisova teoskyltti, jättikassi.
– Näitä löytynee osin lainattuna tai itse tehtynä.
Majoitus 400
Matkat 100
Talkooruoka 300
yhteensä 1500

– Käytännössä myöd dokumentointi on tarpeen. Koko ajan muuttuvaa tilanne vaatii valokuvaajaa, ja koska kokonaisuus näkyy paremmin korkealta, joko drooni tai muu ylempää kuvaaminen saattaisi olla tarpeen. Muuttuvaa teosta olisi hyvä tallentaa myös timelapse-videolla.

Olen reunamien soraääni. Ulkoilutan ajatuksia rannoilla ja pientareilla tekemällä väliaikaisia teoksia paikkoihin joissa niitä ei odoteta. Ajoittain innostun määrästä, se kun johtaa laatuun. Kvantitatiivisia kiksejä ovat olleet runsaat sata jalkaa, jotka inventoin asunnostani tai sata kiloa kirjoittamiani päiväkirjoja.
Taiteen vastaanotto ja sanalliset ulottuvuudet ovat myös sitkeästi läsnä. Teoksia on sanottu hyväntuulisiksi ja mieleenjääviksi. Kuulemma niissä tapaa olla jokin juju.

Katso, kadulle on ilmestynyt arvoituksellinen lauseenpätkä. Parin päivän kuluttua se on osin kulunut, mutta uusia ilmaantuu sen seuraksi. Merkinnät kasvavat lauseparviksi, niin suuriksi kuviksi ja sanoiksi, ettei enää voi olla huomaamatta.

Tämä teos tuo taiteen päivittäisille kävelyreiteille kohdattaviksi. Kuvataide joutuu yleensä kyyristelemään reunamilla. Tällä kertaa se tulee boldisti kaiken keskelle, sinne missä ihmisetkin ovat. Kuten Elokapinasta huomattiin, kadulle asettautuminen näkyy.
Kyseessä on siis väliaikainen poislähtevällä guassilla kadun pintaan tehty teos. Tekstit ovat kooltaan 30-70 cm kokoisia, kerralla luettavia ja hahmotettavia, jotkut kuviot suurempia. Värinä on pääosin valkoinen, paikoin musta, joskus harvoin punainen.
Käytännössä tekstit ja kuviot jalkautuvat kadulle käsin- tai laserleikattujen sapluunoiden avulla. Samasta aihepiiristä koostuvat parvet ovat pari metriä halkaisijaltaan. Lauseita on myös yksittäisinä ja eri tavoin korostettuina. Teos voisi paikoin jatkua liitutaulutussilla tyhjien liiketilojen ikkunoissa, jos yhteistyötahoja löytyy.

Aiemmat samantyyppiset teokset tein vuonna 2020, joten piti luopua pääpointtina olleesta laajojen kansanjoukkojen johdattelusta näyttelyihin. Näiden projektien ansiosta on hyvä käsitys siitä, mitä pystyy tekemään, missä ajassa ja mitä tarvitsee.
Hämeenlinnan Taidevaltakunta-näyttely vaikuttaa sopivalta kohteelta ja aluenäyttelyiden aloitus joltakin, mitä kannattaa juhlistaa ja nostaa. Tulevaisuudessa uskon kuvataiteenkin löytävän uusia tapoja tulla katu-uskottavasti kaiken kansan kiinnostuksen keskipisteeseen.

Pohjana on satoja artist’s statementeja nettisivuilta ja näyttelytiedotteista. Tällä kertaa aikeena on etsiä myös muita muotoja ja leikitellä tai kokeilla tiedotteen muodolla. Taiteen ääntä olisi kiva kehitellä taiteilijoiden kirjoitustyöpajoissa. Voin koota sellaisen Tampereen seudulta tai näyttelyn taiteilijoista.

* sapluunoilla tehty muuttuva tekstiteos kadulla
* väliaikainen, ympäristöystävällinen: vesiväriguassilla, munatemperalla
* tuo myös näkyvyyttä Taidevaltakunta-näyttelylle ja toimii tiedotuspisteenä

Teoksen nimi ei ole saanut muotoaan. Vaihtoehtoja voisi olla esim:
– Hurraa taide!
– Eläköön taide!
– Taide on jees!
– Taide on gutaa
– Taide tekee gutaa!
– Taidetta jee!
– Taide on best
– Taide on pop!
– Superia!
– Ihanaa taidetta ihanaa!
– Eläköön taide
– Fanfaari taiteen olemassaololle