asiallista



Asialliset oleskelijat Turun lentokentällä

Lennon odottelu ei ole entisellään kun asialliset oleskelijat uhmaavat asiattoman oleskelun kieltoa. Tuunattu osoitelappu yksilöi laukun kuin laukun. Lähdettyäsi sinusta jää jälki odotushalliin muovaillun pikamuotokuvan muodossa. Voit myös tehdä oman paperilennokin.
Ensimmäinen päivä lentoasemalla – keskiviikko 3.6. 2009 MS
Tulimme pari tuntia aiemmin virittäemään pöytää ja standeja. Parille ensimmäiselle lennolle menijät olivat kiireisiä liikemiehiä. Kontaktin saaminen matkustajiin näytti vaikealta. Check iniin ei muodostunut jonoja, joten minulla ja Paulalla oli vaikeuksia ehtiä muovailla ketään. Mietimme ovatko ihmiset tulleet jo tunteja sitten vai mistä on kyse. Check in -virkailija kuitenkin kertoi, että check in oli mahdollista tehdä internetissä.
– Yleensä lyhyillä lennoilla lähes kaikki tekevät niin. Sitten voi vain kävellä turvatarkastukseen.
Saimme muovailtua jokusen jonottajan – osin muistista liikemiehen jo mentyä.

Myös matkalaukkujen osoitelapputuunauksessa oli alkuun hiljaista, tarkemmin sanottuna tuunattavia ei näkynyt. Houkuttelimme monia ennen kuin ensimmäinen uskaltautui ompelupisteen äärelle. Kiirettä ei ollut, hän oli saattelemassa poikaansa Osloon. – Tää laukku on hyvä tälleen, sanoi poika ja kiirehti turvatarkastusta kohti. Vanhemmat kuitenkin kiinnostuivat. Äidillä ei ollut tietoa matkasta, mutta hän innostui pallokuvioisesta osoitelapustaan, joka sai somistaa käsilaukkua kotimatkalla. Pian pari kahvilassa istuskellutta miestä tuli mukaan.
– Ei me uskalleta, olivat selittäneet ja seurailleet kauempaa.
Sittemmin osoitelappuja tuunattiin jo runsaammin.

Meillä oli sikermä viitapiiriläisten matkarunoja, joita kirjoitimme tarralapuille. Suuntasimme kohti tummaa herrasmiestä, joka oli istunut baarijakkaralla pitkään ja toisinaan vilkaissut, kun puuhailimme pöytämme ääressä lentojen tauon aikana.
– Sorry I don’t understand Finnish, hän sanoi, kun Paula alkoi esitellä meitä. Vaihdettiin siis kieltä. Mies pahoitteli, ettei hänellä ole käteistä eikä taida voida osallistua, mutta mehän olimme liikkeellä taiteen hengessä ilmaiseksi.
Mies sai arvalla Tiina Poutasen runon, jossa polku vie Tivoliin, sammakot nukkuvat ja on hyvä rakastaa. Tosin hän oli menossa Osloon, mutta oli kumminkin otettu runosta. Eräs pariskunta sai Anne Päivärinnan runon, jossa tie oli avara kuin kiitorata.

Järven pintaan painuu jalkapolku, se vie tivoliin. Sinne pimeä lankeaa, siellä lentokoneet luovuttavat. Toisaalla kahlaajat odottavat samaa aikaa. Maa on kuivaa ja kasvaa suolaheinää.
Kahvi, jota jatkuvasti juon, on kyynelistä suolaista ja laihaa. Järven pintaan painuu jalkapolku, se vie tivoliin. Sinne sammakot nukahtavat, siellä on kylmä ja hyvä rakastaa.

 

Viiden jälkeen on parin tunnin tauko, jolloin ei lähde lentoja. Turvatarkastuksen suunnasta tulee joukko, joka haluaa nähdä mitä tapahtuu. Turvatarkastajat tuunauttavat osoitelapun ja taittelevat paperilennokin. Niitä myös lennätetään kilpaa, vastakkain ovat hävittäjä- ja suihkukonemalliset. Kaksi suihkukonemallista lennokkia lentää selvästi pidemmälle.

Kolmas päivä, perjantai 5.6.
klo 15:32 PV
Kolmen maissa Tampereen ja Oulun lennolle menijät alkavat saapua asemalle. Check in on jo alkanut, mutta tiskillä ei näy vielä virkailijaa. Puhelias, ilmeisesti liikematkalaisten joukko valtaa kahvilan. Kahvilan myyjä vakuuttaa meille, että vesi on juomakelpoista eikä tule Luolavuoren vesitornista, jossa onneton linnunpoika oli aiheuttanut puolelle kaupungille vedenkäyttökiellon. Jo tuttu siivooja moikkaa meitä.

Pöydän suojana ollut paperipöytäliina pitää vaihtaa: se oli kohdannut vandalismia yön tunteina. Ompelukonemestarimme saapuu rekvisiitan kera. Sitten vain kaikki oleskelutarpeet paikalle ja menoksi. Pitkä ilta odotettavissa.

klo 15:36 MS
Tiskin eteen ilmaantuu jonoa, muun muassa neljä erikokoista pientä lasta isänsä kanssa.

klo 18:17 MS
Mallorcalle matkustavia on tullut selvitykseen jo hyvän aikaa. Oikeastaan kahvilassa on jo täyttä, vaikka check in -tiskien luona oli äskettäin aika hiljaista. Viiden hengen seurue tuli juuri pöytämme luokse katsomaan.

klo 19:15 MS
Mallorcalle menijöitä on virrannut melkoinen määrä. Tunnelma ja tungos alkaa tiivistyä.

Työryhmä
Asialliset oleskelijat

Asiallista oleskelua asemalla on kunnianosoitus ajan vitkaalle kulumiselle kiireen seassa, satunnaisille kohtaamisille, hyvästeille ja jälleennäkemiselle. Asema kokoaa yhteen sattumanvaraisesti ihmisiä, jotka odottavat ja pitkästyvät, tai ehkä epäilevät ovatko oikealla luukulla. Asemalla ihmisiä on paljon, mutta heidän välillään on vain vähän kanssakäymistä. Tilanne voisi olla toinen, jos joku olisi yllättäen vastassa tai sinut saateltaisi henkilökohtaisesti matkarunouden virittäessä tunnelmaa.

Neljän päivän ajan tarjoamme vaihtuvan kattauksen nitkahduksia aseman arkirutiiniin.
Pääruoka koostuu päivittäisistä tarjouksista kuten nimilapuista, tulemisesta ja menenisestä, sekä lisämausteista.

1. Tuunatut nimilaput
Ompelukoneen surina tuo aseman äänimaisemaan uutta sävyä.

2. Odotuksen jälki
Muovailemme pikamuotokuvia jonottavista ihmisistä. Odotus tallentuu pienoismuotokuviksi, jotka jäävät asemalle, kun odottaja lähtee. Myös matkustajat voivat muovailla.
– Teimme kokeeksi muovailuvahamuotokuvia Turun rautatieasemalla. Ihmiset suhtautuivat tapahtumaan avoimesti ja kiinnostuneesti. Monet halusivat kuvata muotokuvansa tai ottaa sen mukaan.

Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja hyvää fiilistä.
Suunnitelmissa oli myös 5-10 minuutin flashmob-asemameditaatio. Rautatieasemaa ajatellen laaditut meditaatio-ohjeet olisivat kaikuneet asemakuulutusten tapaan tyyliin ”saapuu RAITEELLE kaksi”. Kuulutukset olisivat johdattaneet pohtimaan toiminnallisesti matkalle lähtemistä ja aseman tuttuja rituaaleja, joiden sekaan hivuttautuu yllättäviä ohjeita ja asetelmia.

Otteita Viitapiiriläisten matkarunoista, joita lausuttiin odottavan oloisille
á la Tiina Poutanen, Sari Harsu, Anne Päivärinta

minun murheeni
on matkaleipää, paras osa
kelpaa syötäväksi sellaisenaan.

 

Lentosukat jalassa,
                      pää pilvissä.
 Ajatus lentää vapaana
                      Turusta Mallorcalle.

 

Matkalla olo on
nousuhumala:
pehmeää liitoa
ilmaa kevyempänä.

 

Olkoon tiesi
avara ja suora
kiitorata
Pitkä ja kuvankaunis kuin
Suomi-neidon selkä

 

Kaikki on matkakokoista,
vaatteet laskostettu tiiviisti,
matkalaukun liitokset lujilla
Isointa on tunne lähtemisestä

 

Patsas ratsastaa vastaan arvokkaasti
Katse on horisontissa, siellä minne aurinko
aivan omalla tavallaan lomalla laskee

 

On toista halkaista taivas lainatuin siivin
kuin matkata merenkantta
Korkeuksiin noustessaan on jossakin rajalla,
kurkistaa kesäaurinkoa kuin korkki joka kipuaa veden pintaan

 

Aina se käy mielessä,
jos päätyisikin yksin autiolle saarelle eikä
kiireiselle lentokentälle yhdeksi muiden joukkoon
keskellä läpisuunniteltua, hyvin hyvin turvallista matkaa